Visuaalinen viestintä: miten grafiikka auttaa viestin perillemenossa? STT:n uutisgraafikon vinkit
STT:n uutisgraafikko Maija Korpinen tietää tismalleen, millainen grafiikka toimii mediassa. Ota onkeesi Maijan vinkit ja toiveet, kun mietit omaa visuaalista viestintääsi.
Miksi käyttää grafiikkaa?
Grafiikka on koukuttaja, katseen kiinnittäjä. Tekstistä ei mikään pompsahda esille niin kuin kuva tai grafiikka. Silmä hakeutuu helposti kuvaan tai karttaan. Kun numerot pannaan esille kuvallisessa muodossa, se auttaa hahmottamaan mittakaavaa ja etenkin määrien muutosta. Sama pätee myös mielipidetiedusteluihin ja kyselytutkimuksiin, kun niiden tulokset kuvataan käyränä tai pylväinä.
Missä eri viestinnän kanavissa grafiikkaa kannattaa hyödyntää?
Grafiikka on tehokas huomion vangitsemisessa, kun entistä lyhytjännitteisemmän ihmisen aika on kortilla ja siitä kisaavat eri ärsykkeet. Se toimii visuaalisena elementtinä niin tiedotteissa, raporteissa kuin blogeissakin. Tiedotetta lukeva kiireinen toimittaja ilahtuu, kun asia on esitetty selkeästi, hänelle helposti avautuvassa muodossa. Raporttien monimutkaisia tilastoja on järkevää avata graafeilla, joissa voi nostaa esille tarvittaessa joko pienimpiäkin yksityiskohtia tai laajoja suuntaviivoja.
Teknisesti grafiikan toteuttaminen on graafisen suunnittelun ammattilaiselle nykyään helppoa, kun julkaisualustat tukevat sitä erittäin hyvin. Grafiikka on entistä helpompaa tehdä ja käyttää. (Jos kaipaat apua grafiikan toteutukseen, ota yhteyttä. STT:n uutisgraafikot tekevät tilaustöitä myös yrityksille ja yhteisöille.)
Milloin grafiikkaa olisi hyvä käyttää? Milloin se auttaa viestin perillemenossa?
Jos asia vaatii sanallisesti ilmaistuna hirveän määrän sanoja, on helpompi piirtää se vaikka pylväiksi, joista näkee yhdellä vilkaisulla, miten asiat jakautuvat. Grafiikan avulla voi napakasti kuvata, kuinka asiat tapahtuvat tulevaisuudessa vision tai hankesuunnitelman mukaan. Grafiikalla voi kuvittaa asioita tai ilmiöitä, joita ei pysty valokuvaamaan.
Se, miten jonkin oudon laitteen kummallinen prosessi toimii, avautuu kätevästi grafiikan avulla. Voit toki ottaa laitteesta kuvan, mutta vasta grafiikassa voi selittää tarkemmin, miten se toimii. Tällaisessa tapauksessa keinoina kuvata voisivat toimia poikkileikkaus tai muu piirroskuva.
Ilmiöitä voi havainnollistaa karttojen avulla: kartalle voi merkata vaikka toimipisteet tai yhteistyökumppanit ympäri maan, maanosan tai maailman. Myös jonkin palveluverkon tiheyttä voi kuvata näin. Samoin kartalla voi esittää asiat kunnittain tai maakunnittain: värjätä alueet sen mukaan, miten niillä näkyy jonkin ilmiö. Tällaisesta koropleettikartasta näkee yhdellä vilkaisulla koko maan osalta jonkin ilmiön esiintyvyyden vaihtelut kartalla.
Millainen grafiikka toimii?
Karsi turhat rönsyt pois. Sisällytä grafiikkaan vain oleellinen tieto. Jos grafiikassa on liikaa muuttujia, luettavuus kärsii. Tarkoitus olisi ymmärtää grafiikka nopealla vilkaisulla. Yleensä infografiikka sisältää havainnekuvaa tai piirrosta yhdistettynä selittävään tekstiin. Pylväät ja piiraat ovat tilastografiikkaa.
Esimerkkigrafiikka: tilastografiikka
www.sttinfo.fi: tiedote-sivujen liikenne: mistä tiedotteita tullaan lukemaan?
Mitä asioita on hyvä havainnollistaa grafiikan keinoin?
Määrämuutoksia on kätevä esittää grafiikan keinoin. Myös määrien osuudet kokonaisuudesta on helpompi hahmottaa vaikkapa piiraskuviosta. Piiraisiin pätee sellainen nyrkkisääntö, että sopiva yhteismäärä on haarukassa 4-7, isomman määrän kanssa kuvio menee liian sekavaksi. Jatkumoa on hyvä kuvata käyrällä, joka kuvastaa ketterästi esimerkiksi myynnin kasvua. Pylväillä pystyy näyttämään selkeästi vaikkapa vertailua vuodentakaiseen.
Esimerkki: Piiraskuvio
www.sttinfo.fi: tiedote-sivujen liikenne: mistä tiedotteita tullaan lukemaan?
