Eettinen kuvankäyttö: miten viestiä kuvilla tasa-arvoisesti ja monimuotoisesti

Monimuotoisuus on ollut osa yhteiskuntaamme aina, mutta viime aikoina se on noussut suuren yleisön tietoisuuteen. Siitä huolimatta monimuotoisuuden näkyvyys suomalaisen median, yritysten ja organisaatioiden visuaalisessa viestinnässä on edelleen harvinaista ja kuvasto koostuu useimmiten valtaväestön edustajista. Tämän seurauksena osa väestöstä jää turhaan ulkopuolelle ja näkymättömiin.

Yhden muotin kuvastoa on saattanut ylläpitää haitallisten stereotypioiden toistamisen pelko: ei tiedetä miten esimerkiksi vähemmistön edustajat tulisi esittää kuvissa korrektisti. Eettisesti kestävä kuvankäyttö edellyttääkin jonkin verran tietoa kuvavalintojen tueksi. Sisällyttävän visuaalisen viestinnän myötä organisaation viesti tavoittaa monimuotoisen yleisönsä paremmin.

Pyysimme kolmen väestöryhmän asiantuntijoita laatimaan lyhyet ohjeet kyseisen väestöryhmän kuvalliseen esittämiseen. Näin lähestymme teemaa saamelaisten, vammaisten ja sateenkaari-ihmisten kautta. Lisäksi koostimme yleisohjeet eettisesti kestävään kuvan käyttöön. Näillä vinkeillä pääset pitkälle eettisessä kuvavalinnassa. Tarvittaessa voi pyytää apua myös Lehtikuvan kuva-ammattilaisilta.

Mitä on eettisesti kestävä kuvankäyttö?

Kuvan eettisyyttä ei välttämättä tule ajatelleeksi kuvia valittaessa. Kuvan estetiikka, sopivuus taittoon ja hinta voivat painaa vaa’assa eniten määräajan painaessa päälle. Kuvat kuitenkin viestivät organisaatiosi arvomaailmasta ja valitulla kuvastolla luodaan mielikuvia, joihin katsoja samaistuu tai joita hän saattaa vieroksua. Perinteiset roolit viestivät konservatiivisuudesta, kun taas moderni kuvasto, johon on sisällytetty esimerkiksi vähemmistöjen edustajia eettisesti kestävällä tavalla, luo mielikuvaa yhteiskunnallisesta valveutuneisuudesta ja monimuotoisuutta arvostavista arvoista. Olemme aiemmin kirjoittaneet siitä, miten vähemmistöjä käsitellään mediassa.

Eettisen kuvankäytön tavoite on esittää aihe tavalla, joka ei väheksy kuvattua kohdetta tai vahvista olemassa olevia haitallisia stereotypioita. Kuva-aihetta arvostava käyttö myös tekee näkymättömästä näkyvää, esittää esimerkiksi vähemmistöryhmän edustajat tavalla, miten ryhmän edustajat itse määrittelevät itsensä. Muut väestöryhmät eivät ehkä ole tottuneet näkemään heitä heidän toivomallaan tavalla. (Voit testata tietosi eettisestä kuvankäytöstä täällä).

Eettisesti kestävän kuvankäytön tarkistuslista:

• Vastaavatko valitsemasi kuvat sitä mielikuvaa ja arvomaailmaa, mitä haluat kohderyhmällesi viestiä?
• Ovatko julkaisusi teksti ja valitsemasi kuvat ristiriidassa? Jos näin on, kuvat luovat mielikuvia vahvemmin kuin teksti.
• Jos tavoitteena on monimuotoisuutta tai tasa-arvoa arvostava visuaalinen viestintä, tarkista tukeeko valitsemasi kuvasto tätä tavoitetta? Ovatko vähemmistöt tai eri sukupuolet edustettuina?
• Kuvissa, jossa esiintyy vähemmistöjen edustajia, tarkastele mikä on heidän roolinsa. Ovatko he kuvattuina totuudenmukaisesti, kyseistä vähemmistöä arvostaen ja tasa-arvoisesti suhteessa valtaväestöön?
• Valitse kuvat tietoisen hienovaraisesti, kuvauskohdetta kunnioittaen ja stereotypioita välttäen.
• Käytä kuvateksteissä kuvattua ihmistä arvostava kieltä ja oikeita käsitteitä.
• Tuo henkilö esiin kasvolla ja nimellä jos artikkelin luonne sen salli. Kuvan käyttöyhteys tosin vaikuttaa siihen, kuinka tunnistettavana henkilö on mahdollista esittää.

Kysymykset eettisesti kestävästä kuvastosta liittyvät muun muassa kehittyvien maiden kuvastoon, suomalaisiin rodullistettuihin väestöryhmiin kuten esimerkiksi saamelaiset, ruskeat ja mustat, vähemmistöihin kuten vammaiset ihmiset ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt sekä vähemmistön kaltaisessa asemassa oleviin väestöryhmiin, kuten naiset.

Keskusteltaessa vähemmistöistä kukapa osaisi ottaa kantaa eettisesti kestävään kuvastoon paremmin kuin vähemmistöryhmien organisaatioissa työskentelevät asiantuntijat. Kysytäänpä siis heiltä, mikä heistä on korrektia kuvastoa ja mikä ei.

Saamelainen kulttuuri kytkeytyy vahvasti saamenpukuun
Saamelaiskäräjien elokuvakeskus Skábman suunnittelija Tarja Porsanger ohjaa tutustumaan Saamelaiskäräjien laatimaan ohjeistukseen eettisesti kestävästä saamelaiskuvastosta. Ohjeistuksessa kerrotaan erityisesti saamenpukuun liittyvistä merkityksistä, kirjoittamattomista normeista ja kulttuurisista koodeista, joita ulkopuolisten on vaikea tietää.

Saamelaisen tapaoikeuden mukaan oikeus puvun käyttöön on sidoksissa henkilön saamelaiseen alkuperään.

Saamenpuku kuuluu siis vain saamelaisille eikä sitä tule kuvata muiden päällä.

Saamelaisuuden ja saamelaisen tapaoikeuden noudattamisen helpottamiseksi Saamelaiskäräjien oheistus syventää perusperiaatteita saamelaiskulttuurin kunnioittamiseen.

Saamenpukua esiteltäessä on kiinnitettävä huomiota puvun aitouteen ja että se on puettu saamelaisten tapaoikeutta noudattaen.

Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa, ettei mies käytä naisille kuuluvia puvun osia tai päinvastoin, eri alueiden tai saamelaisryhmien asuja ei käytetä sekaisin, henkilöitä ei kuvata likaisina ja/tai rikkinäisissä vaatteissa ja että henkilö olisi kuvassa tunnistettavasti nimellään.

Käyttäessäsi kuvia saamelaisista kiinnitä huomiota ainakin näihin:

• Jos kuva esittää saamelaista, kuvassa tulee olla saamelainen.
• Jos kuvassa henkilöllä on saamenpuku päällään, puvun kantajan tulee olla saamelainen.
• Jos kuvassa on saamenpuku, puvun tulee olla aito saamenpuku.
• Jos kuvassa henkilöllä on saamenpuku päällään, puvun tulee olla puettu saamelaisen tapaoikeuden mukaan.

Eettisesti kestäväksi kuvaksi Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio valitsi Lehtikuvan kuvatarjonnasta kuvan saamelaistaiteilija Niillas Holmbergistä. Kuva on Sanila-Aikion mukaan autenttinen kuvaus, jossa näkyy saamelainen liikkumassa perinteisellä jokiveneellä Teno-joella. Kuvassa käsitellään myös saamelaisille ajankohtaista aihetta, perinteisen elinkeinojen nykytilaa ja tulevaisuutta.

Vammaiset henkilöt näkyviin yksilöinä ja toimijoina

Vammaisuuden kuvituksissa korostuu näkyvyyden haasteet. Usein vammaisia henkilöitä ei näy aktiivisina toimijoina arkitilanteita esittävissä kuvituskuvissa, vaan kliseisesti passiivisina avun vastaanottajina. Vammaiset henkilöt kuitenkin työskentelevät eri aloilla, harrastavat, osallistuvat kulttuurielämään ja ovat aktiivisia yhteiskuntamme jäseniä. Näytä siksi vammaiset henkilöt monipuolisesti sellaisina kuin he ovat, ei vain haitallisia stereotypioita toistellen.

Toimintakyvyn rajoitteiden esittäminen monimuotoisesti vaatii tietoisia kuvavalintoja.

– Näkyvää vammaisten ihmisten erilaisista toimintakyvyn rajoitteista tekee usein vain apuvälineiden käyttäminen, tietoyhteiskunnan esteet vammaisille ihmisille ovat vaikeammin kuvattavia, Invalidiliton sosiaalipoliittisen asiantuntija Tiina Lappalainen toteaa.

Ohjenuoraksi vammaisten henkilöiden kuvaamiseen Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson opastaa tutustumaan YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista, erityisesti artiklaan 1 (Tarkoitus) ja artiklaan 8 (Tietoisuuden lisääminen vammaisista). Ohjeistuksessa avataan vammaisten henkilöiden oikeuksia tulla näkyväksi ja arvostetuiksi yhteiskunnassa yhdenvertaisesti valtaväestöön nähden. Myös European Anti-poverty Networkin opas Kunnioittavasti köyhyydestä soveltuu myös vammaisuuden kuvaamiseen.

Käyttäessäsi kuvia vammaisista henkilöistä kiinnitä huomiota ainakin näihin:

• Käytä kuvia, joissa näkyy yhteiskuntamme monimuotoisuus, myös erilaiset toimintakyvyn rajoitteet sekä erilaisia apuvälineitä käyttävät ihmiset.
• Tuo vammaisia henkilöitä näkyviin terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin liittyvien kuvien lisäksi monipuolisesti muissakin yhteyksissä. Vammaiset elävät normaalia elämää ja toimivat monenlaisissa rooleissa ja asemissa yhteiskunnassamme. Anna tämän näkyä myös kuvissa.
• Anna vammaisuudelle kasvot ja nimi. Tunnistettavat henkilöt luovat kuvaa vammaisista itsenäisinä henkilöinä, toimijoina ja yhteiskuntamme jäseninä.

Sateenkaari-ihmisten monimuotoisuus näkyviin

Sateenkaari-ihmisistä julkaistava kuvasto on usein sateenkaarilippuja ja halailevia homo- tai lesbopareja. Seta ry:n tiedottaja Eliisa Alatalo nostaa esille lhbtiq-kuvaston (kirjainyhdistelmä viittaa sekä sukupuoli- että seksuaalivähemmistöihin: homot, lesbot, biseksuaalit/bi-ihmiset, transihmiset, intersukupuoliset ja queerit) haasteista juuri sen yksipuolisuuden: julkaisuissa kuvissa ei näy seksuaaliset suuntautumiset, sukupuolet, kulttuurilliset ja yhteiskunnalliset taustat monipuolisesti. Näin käytetystä kuvastosta tulee kapeaa eikä se vastaa todellisuutta.

Henkilötietolain mukaan kuvat seksuaalisesta suuntautumisesta kuuluvat arkaluonteisten kuva-aiheiden piiriin ja siksi usein käytetään anonyymejä kuvituskuvia, joissa henkilö on kuvattu selin tai verhotusti. Nämä koetaan Setassa eettisesti ongelmallisemmiksi kuin kuvat, joissa henkilöstä näkyisi edes vain osa kasvoista, kuvia arkisista tilanteista kuvattuna niin, ettei henkilöllisyys käy ilmi, tai käytetään kuvia esineistä jos kuvattavaa ei voi näyttää. Anonyymeihin kuvituskuviin liittyvää problematiikkaa olemme pohtineet myös vähemmistöjä ja mediaa käsittelevässä blogitekstissämme.

– Homous ja transihmisyys eivät ole identiteettejä ja aiheita, joita pitäisi piilottaa ja mystifioida, Alatalo täsmentää.

Ongelmallisia Alatalon mukaan ovat myös lavastetut kuvituskuvat, joissa sateenkaari-ihmiset on kuvattu tarpeettoman seksuaalisesti.

– Seksuaalivähemmistöjä yliseksualisoidaan edelleen. Se, että joku on lesbo tai panseksuaali, ei vielä kerro vielä mitään hänen seksikäyttäytymisestään. Kyse on identiteeteistä, joihin liittyy paljon muutakin kuin seksuaalisuus.

Kuvavalintoja tehtäessä on myös syytä varmistua, että valittu kuva on sisällöllisesti oikea.

– Transihmiset sotketaan usein seksuaalivähemmistöjen kanssa, vaikka kyse on sukupuoli-identiteetistä. Tämä voi johtaa vääriin kuvavalintoihin, Alatalo toteaa.

Käyttäessäsi kuvia sateenkaari-ihmisistä kiinnitä huomiota ainakin näihin:

• Tuo esille lhbtiq-ihmisten moninaisuus. Joukossa on nuoria, vanhoja ja vammaisia ihmisiä, eri kulttuuritaustaisia ja eri yhteiskuntaluokista. Anna tämän näkyä kuvissa.
• Vältä stereotypioita. On monia tapoja olla lhbtiq-ihminen. Lesbo voi olla feminiininen, maskuliininen tai androgyyni, transihminen voi olla hetero, homo tai biseksuaali.
• Varmistu, että valittu kuvitus vastaa artikkelissa mainittua sukupuolivähemmistöä tai sukupuoli-identieettiä.
• Vältä esittämästä sateenkaari-ihmisiä anonyymeinä ja mystifioituina. Tuo henkilö esiin aina kun mahdollista.
• Vältä turhan seksuaalistettuja kuvituskuvia.
• Tarkista kuvateksti. Jos kuva on esimerkiksi Pride-tapahtumasta, koskee tapahtuma myös sukupuolivähemmistöjä, vaikka kuvatekstissä puhuttaisiin vain seksuaalivähemmistöistä. Sateenkaarisanastoon voit tutustua Setan sivuilla.
• Älä oleta kuvassa olevan ihmisen sukupuolta tai seksuaalista suuntautumista, jos henkilö itse ei ole sitä tuonut selkeästi esiin. Esimerkiksi Pride-kulkueissa on myös lhbtiq-ihmisten läheisiä ja muita ihmisoikeuksista välittäviä ihmisiä.

Kuva-ammattilaiset apunasi

Onnistunut kuvitus tukee kuvatekstin kanssa leipätekstiä ja parhaimmillaan oivaltava kuva avaa uusia näkökulmia aiheeseen. Toisaalta kuvat viestivät vahvemmin kuin sanat ja siksi kuvien valinnassa tulee olla hienovarainen ja tiedostaa kuvien sisältämät piilomerkitykset. Kuvassa esiintyvä vähemmistön edustaja tulkitaan helposti edustavan koko vähemmistöryhmää. Siksi arvostavat visuaaliset viestit yhdenvertaisuudesta, synnynnäisestä arvosta, kyvyistä ja yhteiskunnallisesta panoksesta ovat erityisen tärkeitä vähemmistöjen kohdalla.

Valittaessa kuvia julkaisuihin, markkinointiin, esityksiin tai tiedottamiseen eettisesti kestävin tavoittein kiinnitä siis huomiota kuvien arvolatauksiin ja visuaalisten metaviestien sisältöihin. Kuvanlukutaitoja on mahdollista harjoitella, mutta jos kuvien merkitysten lukeminen tuntuu hankalalta, pyydä apua visuaalisen viestinnän ammattilaiselta. Lehtikuvan Kuvamyynnin kuva-ammattilaiset ovat apunasi.

Lehtikuvan yhteystiedot: 09-6958 1220, kuvamyynti@lehtikuva.fi, arkisin klo 9.00–15.30.